ur­ho

erisnimi, substantiivi/ˈurho/
Jaa

Merkitys

  1. (ylätyylinen)urhea henkilö, sankari

Etymologia

Sana on smaa alkuperää kuin uros. Se on syntynyt mahdolisesti abstrahoitumalla sen vokaalivartalosta uroho- (= nykyään uroo-).

Yhdyssanat ja johdokset

Liittyvät sanat

Esimerkkilauseet

Mont' ihmeseikkaa julki tuo vanhat tarinat, kuink' urhot kuulut kulki elon vaiheet vaihtuvat: ilon, juhlain tuokioista ja vaivain, tuskan, parun ja kalpain karkeloista nyt saatte kumman kuulla tarun.
— Eino Railo, Yleisen kirjallisuuden historia II
Uudet voimat täytti moninverroin kaatuneiden paikat urhoillansa.
— A. (toim.) Halonen, Suomen luokkasota
Suomen kielen sana urheilija perustuu sanoihin urheilu ja urheilla, ja nämä taas joko adjektiiviin urhea tai tämän kantasanaan urho.
— Wikipedia: Urheilija

Esiintymistiheys

22 797 esiintymää · 8.7 / milj.

Suomi24
7.6
Sanomalehdet
26.6
Aikakauslehdet
15.2
Wikipedia
29.5
Reddit
3.3
Tekstitykset
1.3

Taivutustiedot

Taivutusluokka 1

SijamuotoYksikkö
Nominatiiviurho
Genetiiviurhon
Partitiiviurhoa
Essiiviurhona
Translatiiviurhoksi
Inessiiviurhossa
Elatiiviurhosta
Illatiiviurhoon
Adessiiviurholla
Ablatiiviurholta
Allatiiviurholle
Abessiiviurhotta

Riimit

-urho

Kaikki riimit

Lähteet