us­koi­nen

Jaa
Viittaa artikkeliin

8 kirjainta

Johdettu sanasta: usko

Merkitys

  1. herkkäuskoinen ’luottavainen, sinisilmäinen, nenästä vedettävä, naiivi’

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan uskoa yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 4 muuta kieltä

Lainalähde: Sanalle on esitetty myös samaa varhaista kantagermaanin lainalähdettä kuin sanalle yskä (katso tätä): germaaninen *wunskā tai *wunsko- ’halu, toive, toivo’ (vertaa nykysaksa Wunsch ’toive’, nykyruotsi önska ’toivoa’).

katso erikseen uskaltaa

Vastineet sukukielissä (10 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenuskoa ’antaa, luovuttaa; uskoa, luottaa’, usko, uskollīn ’uskollinen’, uskomatoin ’(jumalaan) uskomaton’
karjalauskuo ’uskoa, luottaa’, usko ’usko, luottamus; rohkeus’
lyydiuskoda ’uskoa’, usko ’tavat, oikeudet’
vepsäuskta (prs. uskob) ’uskoa’, usk ’usko, luottamus’
vatjauskoa, usko
virouskuda ’uskoa, luottaa; uskaltaa’, usk (g. usu) ’usko, uskonto’
liiviuskə (prs. uskūb) ’uskoa, luottaa’, usk ’usko, uskontunnustus’

Kaukaisemmissa sukukielissä

pohjoissaamepohjoissaame osˈkot (luulajansaame inarinsaame koltansaame kildininsaame) ’uskoa; olettaa, otaksua’. Epävarmana mutta mahdollisena on pidettävä itämerensuomi-saamelaisten sanojen kuulumista seur. samaa merkitsevien mutta alkuaan etuvokaalisten sanojen yhteyteen: udmurtti oski̮ni̮
komieski̮ni̮ ’uskoa’
itähantiitähanti öγəl-, etelähanti ewət-, pohjoishanti ewəl- ’uskoa, luottaa’; muutos *e- → u- saattaisi olla yhteydessä kontinuat. o-johdoksen muodostumiseen varhaiskantasuomessa.

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Uskoinen. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/uskoinen