- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan uuhi yhteydessä
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 4 muuta kieltä
Lähtökohta: ? ← indoeurooppalainen *owi-s, vertaa muinaisintia ávi-ḥ, latina ovis, liettua avìs ’lammas’; lainaoletus edellyttää suomalais-ugrilainen johdosta *uwi-či, josta ‑w- olisi kaikkialla vokaaliutunut.
Vastineet sukukielissä (10 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | utoi ’naarasvuona’, ut́i ’lampaan hyväilynimi’ |
|---|---|
| karjala | uuhi, uuhut, uuko ’naaraslammas tai ‑karitsa’ |
| lyydi | ūhivuone̮ ’naaraskaritsa’ |
| vepsä | uhi ’yksivuotias, karitsoimaton lammas’ |
| vatja | (Tsv) ut́i, (vatjan Kukkosin murre) ut́śi, utulain, (Must) udjulaine, ūkkulaine ’nuori karitsoimaton lammas’ |
| viro | utt (g. ute), murt. uhe, uhu ’emälammas’ |
Kaukaisemmissa sukukielissä
| mordva | utša ’lammas’ |
|---|---|
| länsimari | länsimari ə̑žγa, itämari užγa ’lampaantalja’ |
| udmurtti, komi | i̮ž ’lammas’ |
| – | ? itämansi ōš, länsimansi oš, pohjoismansi ɔ̄s ’sama merkitys’ |
| – | ? itähanti atš, etelähanti oš, pohjoishanti as |