vaa­’as

Jaa
Viittaa artikkeliin

6 kirjainta

Merkitys

  1. tulensyntyloitsussa sanan tuska kertosanana

Etymologia

Alkuperä
Lainasana (germaaninen)
Levinneisyys
ei murt.
Vastineita
pohjois- eli vienankarjala

Lähtökohta: ← germaaninen (kantaskandinaavi) *wāǥa-z, vertaa muinaisnorja vágr ’meri, merenlahti; neste; (paiseessa oleva) märkä; (run.) tuli’, islanti vogur ’meri; märkä, visva’, nykyruotsi våg ’aalto’. Katso myös vaakalintu.

Vastineet sukukielissä (1 kieli)

Lähisukukielissä

pohjois- eli vienankarjalapohjois- eli vienankarjala (kansanr. ja loits., mon.) voakahat ’kipu; aallot (»virran vankan voakahista»)’

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Vaa’as. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/vaa’as