- Vanhin tieto
- Ericus Schroderus, 1637
- Vastineita
- karjala
Alkuperä epäselvä. Esitetty saame vastine (pohjoissaame murt. vuokko, vuoǥo ’linnun hahmoinen noidan apuhenki’) ei äänt. syistä tulle kysymykseen. karjala variantin voakaslintu perusteella voitaisiin pitää mahdollisena sanan liittymistä vaa’as (’kipu; myyttinen tuli tai vesi’) sanan yhteyteen, vaikka joudutaankin olettamaan epäsäännöllistä astevaihtelun tasoittumista. Runoissa vaakalintu esiintyy »tulisen kokon» kertosanana, ja lisäksi, nimenomaan muodossa voakaslintu, ampiaisen epiteettinä (»voapsahaine voakas lintu»), mikä niin ikään viittaa merk:n puolesta kipuun ja poltteeseen (kuten vaa’as), ja ampiaisen loitsu voikin siten olla sanan alkuperäinen esiintymisympäristö.
Vastineet sukukielissä (1 kieli)
Lähisukukielissä
| karjala | (run.) voaka-, voakaslintu ’sama merkitys; (kertosanana:) kotka; ampiainen’. |
|---|