1vaana1 – niukka, puutteellinen; puute, niukkuus; tarve
- Alkuperä
- Lainasana (saame: vadne)
- Vanhin tieto
- Gustaf Erik Eurén, 1860
- Levinneisyys
- paikoin Peräpohja Länsipohja
- suomivaana
- saamevadne ’puute, niukkuus’, vānes ’vähäinen, niukka’
- skandinaavinenvertaa muinaisnorja vánr ’puutteellinen’, gootti vans ’sama merkitys’, nykyruotsi van-: vansinnig ’mieletön’, vantro ’epäusko’
Samaa germaanista alkuperää on sanalle vaan esitetty keskialasaksa lainaoriginaali (katso vaan).