vai­ke­roi­mi­nen

substantiivi
Jaa

Johdettu sanasta: vaikeroida

Merkitys

  1. teonnimi verbistä vaikeroida

Etymologia

vaikeroida + johdin -minen

Esimerkkilauseet

Alussa se oli tuntunut lohduttavalta, mutta lopulta kiusasi alituinen vaikeroiminen perämies Aarnion korvia, hän murahti jotakin, ja kokki vaikeni pelästyneenä.
Yrjö Rauanheimo, Kadonnut veli
Jokaisella ympärillä seisovista oli omiensa puolesta surun ja tuskan kanssa tekemistä, kuitenkin liikutti tuo Ruppertin ääretön vaikeroiminen niin, että yltympärinsä kuului tihkumisia.
Oskar Höcker, Elävältä haudattu
Valitus Murhe on kärsimystä, johon liittyy vaikeroiminen.
Wikipedia: Passiot stoalaisuudessa