vai­ke­roi­mi­nen

substantiivi
Jaa

Johdettu sanasta: vaikeroida

Merkitys

  1. teonnimi verbistä vaikeroida

Etymologia

vaikeroida + johdin -minen

Esimerkkilauseet

Alussa se oli tuntunut lohduttavalta, mutta lopulta kiusasi alituinen vaikeroiminen perämies Aarnion korvia, hän murahti jotakin, ja kokki vaikeni pelästyneenä.
— Yrjö Rauanheimo, Kadonnut veli
Jokaisella ympärillä seisovista oli omiensa puolesta surun ja tuskan kanssa tekemistä, kuitenkin liikutti tuo Ruppertin ääretön vaikeroiminen niin, että yltympärinsä kuului tihkumisia.
— Oskar Höcker, Elävältä haudattu
Valitus Murhe on kärsimystä, johon liittyy vaikeroiminen.
— Wikipedia: Passiot stoalaisuudessa