- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan vaikertaa yhteydessä
- Vanhin tieto
- Raamattu, 1642
- Vastineita
- karjala
Alkuaan ilmeisesti onomat. sanue, jonka yhteyteen voi kuulua myös vaikata (paikoin Etelä-Pohjanmaa) ’kärttää, mankua’. Ainakin merkityksiin näyttäisi vaikuttaneen myös sana vaikea (katso tätä).
Vastineet sukukielissä (1 kieli)
Lähisukukielissä
| karjala | vaikero ’usein vaikeroiva ihminen’ |
|---|
(suomi → inarinsaame vaigardiđ ’vaikertaa, valittaa’).