vai­ker­taa

verbi/ˈʋɑi̯kertɑː/
Jaa
Viittaa artikkeliin

vai-ker-taa (3 tavua) · 9 kirjainta

Merkitys

Synonyymit ja vastakohtasanat

Esimerkkilauseet

— noin vaikersi ne kaksi.
— Kössi Kaatra, Punaiset ja valkoiset
Helähtää kielet soittimesta, Hiljalleen ensin vaikertaa, Kuin puhtaan riemun lähtehestä Sävelet sitten pulppuaa; Ne tuskan, raivon virttä soipi, Vienosti vihdoin unelmoipi.
— Alpo Noponen, Urpuja
Jack vaikertaa, että heidän ei olisi koskaan pitänyt lähteä saarelta ja että heidän pitää palata takaisin.
— Wikipedia: Peili (Lost)

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan vaikertaa lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Tuska rinnassa on auvon äidin, vaivoin vaikertaapi valju huuli: Ken, oi ken mun pienoani hoivaa?
— Hilja Pärssinen, Musta virta

Etymologia

Vanhin tieto
Kalevala 1835, 1849, 1835
Levinneisyys
eri tahoilla murt.
Vastineita
karjala

Alkuaan ilmeisesti onomat. sanue, jonka yhteyteen voi kuulua myös vaikata (paikoin Etelä-Pohjanmaa) ’kärttää, mankua’. Ainakin merkityksiin näyttäisi vaikuttaneen myös sana vaikea (katso tätä).

Vastineet sukukielissä (1 kieli)

Lähisukukielissä

karjalavaikero ’usein vaikeroiva ihminen’

(suomi → inarinsaame vaigardiđ ’vaikertaa, valittaa’).

Samaa juurta olevia sanoja

Yhdyssanat ja johdokset

Liittyvät sanat

Hierarkia

Englanninkieliset vastineet

  • lament
  • wail

Esiintymistiheys

1 599 esiintymää · 0.6 / milj.

Suomi24
0.7
Sanomalehdet
0.4
Aikakauslehdet
0.2
Wikipedia
0.1
Reddit
0.1
Tekstitykset
0.4

Taivutustiedot

Taivutusluokka 54 (huutaa), vokaalivaihtelutyyppi K

Yleisimmät: vaikertaa 55 % · vaikersi 11 % · vaikertamaan 7 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin vaikertaa taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minävaikerranvaikersinolen vaikertanutolin vaikertanut
sinävaikerratvaikersitolet vaikertanutolit vaikertanut
hänvaikertaavaikersion vaikertanutoli vaikertanut
mevaikerrammevaikersimmeolemme vaikertaneetolimme vaikertaneet
tevaikerrattevaikersitteolette vaikertaneetolitte vaikertaneet
hevaikertavatvaikersivatovat vaikertaneetolivat vaikertaneet
passiivivaikerretaanvaikerrettiinon vaikerrettuoli vaikerrettu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minävaikertaisinolisin vaikertanut
sinävaikertaisitolisit vaikertanut
hänvaikertaisiolisi vaikertanut
mevaikertaisimmeolisimme vaikertaneet
tevaikertaisitteolisitte vaikertaneet
hevaikertaisivatolisivat vaikertaneet
passiivivaikerrettaisiinolisi vaikerrettu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinävaikerra—
hänvaikertakoonolkoon vaikertanut
mevaikertakaamme—
tevaikertakaa—
hevaikertakootolkoot vaikertaneet
passiivivaikerrettakoonolkoon vaikerrettu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minävaikertanenlienen vaikertanut
sinävaikertanetlienet vaikertanut
hänvaikertaneelienee vaikertanut
mevaikertanemmelienemme vaikertaneet
tevaikertanettelienette vaikertaneet
hevaikertanevatlienevät vaikertaneet
passiivivaikerrettaneenlienee vaikerrettu

Infinitiivit

1. infinitiivivaikertaa
1. inf. pitkä muotovaikertaakseen
2. inf. inessiivivaikertaessa
2. inf. inessiivi, passiivivaikerrettaessa
2. inf. instruktiivivaikertaen
3. inf. inessiivivaikertamassa
3. inf. elatiivivaikertamasta
3. inf. illatiivivaikertamaan
3. inf. adessiivivaikertamalla
3. inf. abessiivivaikertamatta
3. inf. instruktiivivaikertaman
4. infinitiivivaikertaminen
5. infinitiivivaikertamaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippivaikertava
Passiivin 1. partisiippivaikerrettava
Aktiivin 2. partisiippivaikertanut
Passiivin 2. partisiippivaikerrettu
Agenttipartisiippivaikertama
Kieltopartisiippivaikertamaton

Riimit

-ɑikertɑː

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Vaikertaa. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 18.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/vaikertaa