Asiasanasto.fi

vakiintuminen

substantiivi

Johdettu sanasta: vakiintua

Merkitys

  1. 1.teonnimi verbistä vakiintua

Etymologia

vakiintua + johdin -minen

Hierarkia

Esimerkkilauseet

Tästä tuli nyt kysymyksessä olevien vuosikymmenien kirjallisen elämän eli sen taistelun kuvastin, jonka tuloksena oli Romanian kirjallisuuden täydellinen uudenaikaistuminen ja eurooppalaistuminen sekä elävään kansankieleen perustuvan kirjakielen vakiintuminen.

Eino Railo, Yleisen kirjallisuuden historia VI

Samoin vaikutti modernin, puhtaan maallisen tieteellisen ajattelun vakiintuminen osissa akateemista ja poliittista eliittiä.

Wikipedia: Sosiaalinen evankeliumi

Englanninkieliset vastineet

  • ecesis
  • establishment