val­lit­tu

erisnimi/ˈʋɑlːitːu/
Jaa

Johdettu sanasta: vallita

Merkitys

(englanniksi)
  1. a Finnish surname

Esimerkkilauseet

Seitsemänneljättä vuotta vallittuansa vaipui Kustaa ensimmäinen kuolemaan, väsyneenä elämänsä vaivaloisista riennoista.
Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen, Nuijasota
130. Tälläpä tavoin Astyages, hallittuaan kolmekymmentäviisi vuotta, lakkasi hallitsemasta, ja meedialaiset joutuivat hänen ankaruutensa vuoksi persialaisten vallan alle, vallittuaan Halys-joen tuolla puolen olevaa Aasiaa kahta vaille satakolmekymmentä vuotta, lukuunottamatta sitä aikaa, jolloin skyytit siellä vallitsivat.
Herodotos, Historia-teos kirjat I-II

Taivutustiedot

SijamuotoYksikkö
NominatiiviVallittu
GenetiiviVallitun
PartitiiviVallittua
EssiiviVallittuna
TranslatiiviVallituksi
InessiiviVallitussa
ElatiiviVallitusta
IllatiiviVallittuun
AdessiiviVallitulla
AblatiiviVallitulta
AllatiiviVallitulle
AbessiiviVallitutta

Riimit

-ɑlːitːu

Kaikki riimit

Lähteet