Jälessäpäin näkyi majakan tuli, joka tunki sumun sekaan neljänä pitkänä valosiipenä, mitkä pyörien kuin tuulimylly, vaan vaakasuorassa ja hiljalleen, näyttivät kuolevan hapuilemiselta.
Joka aamu sarastus levisi nopeasti järven itäpuolelta Gergeseenien vuorten yli länteen ikään kuin avaruuteen olisi räiskynyt ruusunpunaisia ja kultaisia valosiipiä, tulihöyheniä, jotka lisääntyvä tumma sini liuensi itseensä.