vankkua

verbi

/ˈʋɑŋkːuɑˣ/

Merkitys

1.(harvinainen)horjua

Etymologia

mahdollisesti sv, vanka

Yhdyssanat ja johdokset

Johdokset

vankkumaton vankkuminen

Taivutustiedot

Infinitiivi	vankkua
Ind. prees. yks. 1.	vankun
Ind. imperf. yks. 3.	vankkui
Kond. prees. yks. 3.	vankkuisi
Pot. prees. yks. 3.	vankkunee
Imperat. prees. yks. 3.	vankkukoon
Akt. 2. partisiippi	vankkunut
Pass. imperf.	vankuttiin

Riimit

-ɑŋkːuɑ