hor­ju­a

verbi/ˈhorjuɑˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

hor-ju-a (2 tavua) · 6 kirjainta · Suomen kielen 8 612. yleisin sana

Merkitys

Synonyymit ja vastakohtasanat

Vastakohtasanat

Esimerkkilauseet

Vankkurit kolisivat, ruukut helskyivät koreissa, polttosavikuva horjui kaljujen päälakien yläpuolella.
— Tatu Vaaskivi, Yksinvaltias I
Nähdessään luutnantti Einarin kalvenneet kasvot hän pelästyy, alkaa vavista ja horjua, hänen huulensa tärisevät, silmäterät käyvät entistä laajemmiksi, ja hän etsii turhaan tasapainoa, hän on auttamattomasti mennyttä.
— Juho Koskimaa, Elämää katsellessa
Luonnon itseisarvo, pyrkimys luonnon kunnioittamiseen, ja huoli ekologisen tasapainon horjumisesta ovat teemoja, jotka nousevat hänen töissään toistuvasti esiin.
— Wikipedia: Ritva Kovalainen

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan horjua lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Etymologia

Vanhin tieto
Mikael Agricola (eli n. 1510–1557)
Levinneisyys
yleinen
Vastineita
inkeroinen, karjala

Ehkä deskr.-lähtöinen sana, vertaa myös karjala herjahtoa ’horjahtaa’, herjahella ’horjahdella, hoippua’ sekä toisaalta suomi horia (laajalti murt.) ’etsiä, hapuilla, haparoida’ (voi kuulua horata, horista ’houria’ sanan yhteyteen).

Vastineet sukukielissä (2 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenhorjua, horjuttā
karjalahorjuo ’horjua’, horjahtoa(kseh) ’horjahtaa’, horjakko ’horjakka’.

Samaa juurta olevia sanoja

Englanninkieliset vastineet

  • wobble
  • falter
  • waver
  • stagger
  • destabilize
  • tergiversate
  • teeter
  • totter

Esiintymistiheys

17 634 esiintymää · 6.7 / milj.

Suomi24
7.3
Sanomalehdet
7.0
Aikakauslehdet
4.5
Wikipedia
3.0
Reddit
2.4
Tekstitykset
3.7

Taivutustiedot

Taivutusluokka 52 (sanoa)

Yleisimmät: horjuu 29 % · horju 16 % · horjua 13 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin horjua taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minähorjunhorjuinolen horjunutolin horjunut
sinähorjuthorjuitolet horjunutolit horjunut
hänhorjuuhorjuion horjunutoli horjunut
mehorjummehorjuimmeolemme horjuneetolimme horjuneet
tehorjuttehorjuitteolette horjuneetolitte horjuneet
hehorjuvathorjuivatovat horjuneetolivat horjuneet
passiivihorjutaanhorjuttiinon horjuttuoli horjuttu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minähorjuisinolisin horjunut
sinähorjuisitolisit horjunut
hänhorjuisiolisi horjunut
mehorjuisimmeolisimme horjuneet
tehorjuisitteolisitte horjuneet
hehorjuisivatolisivat horjuneet
passiivihorjuttaisiinolisi horjuttu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinähorju—
hänhorjukoonolkoon horjunut
mehorjukaamme—
tehorjukaa—
hehorjukootolkoot horjuneet
passiivihorjuttakoonolkoon horjuttu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minähorjunenlienen horjunut
sinähorjunetlienet horjunut
hänhorjuneelienee horjunut
mehorjunemmelienemme horjuneet
tehorjunettelienette horjuneet
hehorjunevatlienevät horjuneet
passiivihorjuttaneenlienee horjuttu

Infinitiivit

1. infinitiivihorjua
1. inf. pitkä muotohorjuakseen
2. inf. inessiivihorjuessa
2. inf. inessiivi, passiivihorjuttaessa
2. inf. instruktiivihorjuen
3. inf. inessiivihorjumassa
3. inf. elatiivihorjumasta
3. inf. illatiivihorjumaan
3. inf. adessiivihorjumalla
3. inf. abessiivihorjumatta
3. inf. instruktiivihorjuman
4. infinitiivihorjuminen
5. infinitiivihorjumaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippihorjuva
Passiivin 1. partisiippihorjuttava
Aktiivin 2. partisiippihorjunut
Passiivin 2. partisiippihorjuttu
Agenttipartisiippihorjuma
Kieltopartisiippihorjumaton

Riimit

-orjuɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Horjua. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/horjua