vas­kit­sa

substantiivi/ˈʋɑskitsɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

vas-kit-sa (3 tavua) · 8 kirjainta

Johdettu sanasta: vaski

Merkitys

  1. Suomessa esiintyvä käärmeen näköinen raajaton lisko (Anguis fragilis)

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Johan minä sitä arvelinkin — vaskitsahan tuo on koko käärmeesi.
— Juho Reijonen, Vaihdokas
Matelijoista ja sammakkoeläimistä puistossa elää ainakin kyy, vaskitsa, sisilisko, sammakko ja viitasammakko.
— Wikipedia: Kurjenrahkan kansallispuisto
Matelijoita on tavattu vakinaisesti 5 lajia: sisilisko, vaskitsa, kangaskäärme, rantakäärme ja kyy.
— Wikipedia: Suomen luonto

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan vaskitsa lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Matelijoita ovat kyy, vaskitsa, sisilisko, pensaskäärme, kangaskäärme ja rantakäärme.
— Wikipedia: Lehtimetsä

Etymologia

Sanakirjassa
Johdos, käsitellään sanan vaski yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 17 muuta kieltä

indoeurooppalaisissa kielissä on uralilaisia sanoja muistuttavia sanoja, vertaa tokaari wäs, yasa ’kulta’, armenian kieli oski ’sama merkitys’ sekä näihin mahdollisesti yhdistettävissä olevat latina aurum, liettua áuksas ’kulta’. On esitetty, että sanat olisivat indoeurooppalaisissa kielissä lainoja ← uralilainen, mutta päinvastaistakin lainautumista on esitetty. Kyse on ilmeisesti ns. kulkusanasta, joka on kulkeutunut eri kieliin erikseen, mistä äänt. erotkin saanevat selityksensä.

Vastineet sukukielissä (23 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenvaski ’vaski’
karjalavaski ’sama merkitys’, vaskittša ’vaskitsa’
lyydivašk ’vaski; messinki; kupariraha, ‑hela’, vaškitš ’vaskitsa’
vepsävaśḱ ’vaski’, vaśḱits ’vaskitsa’, vaskimado ’sama merkitys’
vatjavahtši, (vatjan Kukkosin murre) vaski ’vaski’, vaskimato ’vaskitsa’
virovask (g. vase) ’kupari’, vaskuss ’vaskitsa’ (uss ’käärme’)
liivivašk ’kupari’

Kaukaisemmissa sukukielissä

pohjoissaamepohjoissaame væiˈke (uumajansaame luulajansaame), veški (inarinsaame koltansaame kildininsaame turjansaame) ’vaski’
ersämordvaersämordva uśke, mokšamordva uśkä ’metallilanka; (messinki)ketju’
länsimarilänsimari waž, itämari wož ’malmi’ (vain yhd:oissa, esimerkiksi länsimari kərtńi-w. ’rautamalmi’)
udmurtti‑veś: azveś ’hopea’
komi‑i̮ś: ezi̮ś ’sama merkitys’
etelämansietelämansi ‑küš: ätküš, itämansi wəs: ɔ̈̄twəs, länsimansi ‑wəš: atwəš, pohjoismansi ‑wəs: atwəs ’lyijy’ (pohjoismansi woχ ’kupari, rauta’ ← hanti)
itähantiitähanti wăγ, etelähanti wăχ, pohjoishanti ŏχ ’metalli, rauta; raha’
unkarivas ’rauta’
nenetsi(m) ẃeśe, (t) jeśe ’rauta; raha’
enetsibese ’rauta’
nganasanibása ’sama merkitys; metalli’
selkuppike̮zi̮, kwe̮z ’rauta, kaavinrauta’
kamassibaza, waza ’rauta’
koibaalibazĕ
matoribaze
taigibeiše ’sama merkitys’

Samaa juurta olevia sanoja

Lue myös Kotuksen kirjoitus vaski ja kupari.

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.blind worm, slow-worm, slowworm, blindworm
  • ruotsiormslå, kopparödla
  • saksaBlindschleiche (f)
  • ranskaorvet fragile, orvet (m)
  • venäjäломкая веретеница, веретеница (f), медяница (f)
  • esp.lución (m)
  • viroharilik vaskuss, vaskuss
  • italiaorbettino (m)
  • puolapadalec

Hierarkia

Englanninkieliset vastineet

  • blindworm
  • caecilian
  • slowworm
  • blind worm
  • slow-worm

Esiintymistiheys

350 esiintymää · 0.1 / milj.

Suomi24
0.1
Sanomalehdet
0.3
Aikakauslehdet
0.1
Wikipedia
0.7
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 13 (katiska)

Yleisimmät: vaskitsa 66 % · vaskitsan 18 % · vaskitsaa 13 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ɑskitsɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Vaskitsa. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/vaskitsa