- Alkuperä
- Lainasana (venäjä: véha)
- Vanhin tieto
- Gustaf Erik Eurén, 1860
- Levinneisyys
- kaakkoismurteet Pohjois-Karjala, osin Etelä-Savo
- Vastineita
- inkeroinen, karjala
Lähtökohta: ← venäjä véha ’viitta, merkkipaalu; merimerkki, reimari’
uudempia lainoja samasta venäjä sanasta ovat inkeroinen veha ’reimari; pohjaverkon merkki’, lyydi vieh ’talvitien merkki’, vepsä veh ’sama merkitys’, vatja veha ’viitta, reimari’ sekä koltansaame vieχχă ’tienviitta, talvitien merkki’.
Vastineet sukukielissä (2 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | vēhka ’tien, kylvörajan tai vesitien merkki, viitta’ |
|---|---|
| karjala | viehka ’talvitien merkki; avannon merkkioksa’ |