vieh­ka­ta

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitykset

  1. merkitä talvitie tai kylvöraja (viehkoilla)
  2. houkutella, viekoitella

Etymologia

1viehkata1 – merkitä talvitie tai kylvöraja (viehkoilla)

Alkuperä
Lainasana (venäjä: véha)
Sanakirjassa
Johdos, käsitellään sanan viehka yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala

Lähtökohta: ← venäjä véha ’viitta, merkkipaalu; merimerkki, reimari’

uudempia lainoja samasta venäjä sanasta ovat inkeroinen veha ’reimari; pohjaverkon merkki’, lyydi vieh ’talvitien merkki’, vepsä veh ’sama merkitys’, vatja veha ’viitta, reimari’ sekä koltansaame vieχχă ’tienviitta, talvitien merkki’.

Vastineet sukukielissä (2 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenvēhka ’tien, kylvörajan tai vesitien merkki, viitta’
karjalaviehka ’talvitien merkki; avannon merkkioksa’

Samaa juurta olevia sanoja

2viehkata2 – houkutella, viekoitella

Sanakirjassa
Käsitellään sanan viehättää yhteydessä
Vastineita
karjala

V:n viedä yhteyteen kuuluvia johd:ia (merk:n puolesta vertaa erityisesti viettää, vietellä); muotoon viehättää on voinut vaikuttaa johdattaa v:n itämurteet variantti juohattaa, karjala juohattoa (katso johtaa), vaikka se teoriassa onkin mahdollista johtaa vie-vartalon mom. johdoksesta viehtä- (joka kuitenkin on harvinainen ja puuttuu karjalasta); a. viehkeä on mitä ilmeisimmin suffiksinvaihtoprosessin tulosta.

Vastineet sukukielissä (1 kieli)

Lähisukukielissä

karjalaviehätteä ’viedä mukanaan, johdattaa; kutsua, houkutella; vaania (petolintu kalaa)’.

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Viehkata. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 18.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/viehkata