- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan viemistää yhteydessä
- Vanhin tieto
- Elias Lönnrot, 1880
(→ koltansaame viemmĕ ’halvaus’).
Arveltu germaaninen-peräiseksi ja verrattu sanoihin muinaisnorja sveima, muinaisruotsi svema ’liikkua sinne tänne, harhailla’, nykyruotsi murt. svema ’hämärtää silmissä’, nykynorja murt. sveima ’harhailla; nousta päähän, päihdyttää’. Voinee kuitenkin kuulua viedä verbin yhteyteen, kuten ilmeisesti ainakin viennistää (paikoin Keski-Pohjanmaa) ’huimata’, vertaa myös viedä (päätä; paikoin Pohjois-Suomi) ja viettää ’sama merkitys’; taustalla voi olla johd. (pään) vieminen (josta edelleen viemistää) ja variantti viemata mahdollisesti huimata v:n vaikutusta.