vie­ri­mi­nen

substantiivi/ˈʋie̯riminen/
Jaa

Johdettu sanasta: vieriä

Merkitys

  1. teonnimi verbistä vieriä

Etymologia

vieriä + johdin -minen

Esimerkkilauseet

Pelkästään runollisia muodostuksia ovat: perin tuuleen makaava "tuulen tyttö, Pohjan akka" Hammasmadon synnyssä; veitsen vieriminen taivaasta "tuulen tyttären tupesta" ja tulen synty taivosesta "Tuuliattaren tupesta"; Tuuliaisen tai Tuulettaren tuudittama puu sekä pakkasen kera syntyneitten pahojen nimittäminen Tuulettareksi ja Viimattareksi.
— Kaarle Krohn, Suomalaisten runojen uskonto
"Näiden miesten kulku on kuin lumipallon vieriminen", kirjoitti se pastori, joka ensin kutsui heitä Sunderlandiin, "se kasvaa sikäli kun se etenee; ensin kädellinen, lopussa vuori".
— William ja Northrop Davenport Moody, Dwight L. Moody
Kaltevaa tasoa pitkin vieriminen vastaa hidasta putoamista, kun kappaleen massajakauma on tasainen.
— Wikipedia: Galileo Galilei

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

SijamuotoYksikkö
Nominatiivivieriminen
Genetiivivierimisen
Partitiivivierimistä
Essiivivierimisenä
Translatiivivierimiseksi
Inessiivivierimisessä
Elatiivivierimisestä
Illatiivivierimiseen
Adessiivivierimisellä
Ablatiivivierimiseltä
Allatiivivierimiselle
Abessiivivierimisettä

Riimit

-inen

Kaikki riimit

Lähteet