Asiasanasto.fi

vieriminen

substantiivi

/ˈʋie̯riminen/

Johdettu sanasta: vieriä

Merkitys

  1. 1.teonnimi verbistä vieriä

Etymologia

vieriä + johdin -minen

Esimerkkilauseet

Pelkästään runollisia muodostuksia ovat: perin tuuleen makaava "tuulen tyttö, Pohjan akka" Hammasmadon synnyssä; veitsen vieriminen taivaasta "tuulen tyttären tupesta" ja tulen synty taivosesta "Tuuliattaren tupesta"; Tuuliaisen tai Tuulettaren tuudittama puu sekä pakkasen kera syntyneitten pahojen nimittäminen Tuulettareksi ja Viimattareksi.

Kaarle Krohn, Suomalaisten runojen uskonto

"Näiden miesten kulku on kuin lumipallon vieriminen", kirjoitti se pastori, joka ensin kutsui heitä Sunderlandiin, "se kasvaa sikäli kun se etenee; ensin kädellinen, lopussa vuori".

William ja Northrop Davenport Moody, Dwight L. Moody

Kaltevaa tasoa pitkin vieriminen vastaa hidasta putoamista, kun kappaleen massajakauma on tasainen.

Wikipedia: Galileo Galilei

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

Nominatiivivieriminen
Genetiivivierimisen
Partitiivivierimistä
Essiivivierimisenä
Translatiivivierimiseksi
Inessiivivierimisessä
Elatiivivierimisestä
Illatiivivierimiseen
Adessiivivierimisellä
Ablatiivivierimiseltä
Allatiivivierimiselle
Abessiivivierimisettä

Riimit

-inen

Kaikki riimit