Asiasanasto.fi

vihelteleminen

substantiivi

/ˈʋihelteleminen/

Johdettu sanasta: vihellellä

Merkitys

  1. 1.teonnimi verbistä vihellellä

Etymologia

vihellellä + johdin -minen

Esimerkkilauseet

Aleksander oli ääneti: hän muisti, että yliopistossa ollessaan ja asuessaan lääninkaupungissa, hän ei käynyt kovinkaan hartaasti kirkossa; vaan maalla miellytti hän ainoastaan äitiänsä käymällä hänen kanssaan puolipäiväsaarnaa kuuntelemassa. Häntä hävetti vihelteleminen. Sentähden oli hän ääneti.

Ivan Gontsharov, Tavallinen juttu I

Naisen suloinen, iloinen ääni ja paljasjalkaisen pojan vihelteleminen eivät tuntuneet sopivan ollenkaan tähän paikkaan.

Zane Grey, Yksinäisen tähden harhailija

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

Nominatiivivihelteleminen
Genetiiviviheltelemisen
Partitiiviviheltelemistä
Essiiviviheltelemisenä
Translatiiviviheltelemiseksi
Inessiiviviheltelemisessä
Elatiiviviheltelemisestä
Illatiiviviheltelemiseen
Adessiiviviheltelemisellä
Ablatiiviviheltelemiseltä
Allatiiviviheltelemiselle
Abessiiviviheltelemisettä

Riimit

-inen

Kaikki riimit