viikingit

substantiivi

Johdettu sanasta: viikinki

Merkitykset

1.skandinaavien noin 800–1000-luvuilla toimineet joukot, jotka harjoittivat meritse kaupankäyntiä ja ryöstelyä
2.monikon nominatiivi sanasta viikinki
3.monikon akkusatiivi sanasta viikinki

Liittyvät sanat

normannit varjagit

Käännökset

engl.Vikings
ruotsivikingar
saksaWikinger (m)
ranskavikings (m)
norjavikingar, vikinger

Esimerkkilauseet

— Viikinkilaivat; Svolderin taistelu. — Viikingit mielityössään. — Viikinkiretket sivistystekijänä.

O. A. Joutsen, Meren kirja

Siinä on ainakin kerrassaan selvä kielitieteellinen todistus siitä, että se sivistys, minkä Ruotsiin muuttaneet viikingit saivat perinnökseen heidän hävittämältään pronssikaudelta, oli selvästi keltiläinen eli suomenkielinen.

Sigurd Wettenhovi-Aspa, Suomen kultainen kirja I

Soutuvene on tekniikan edistyessä kehittynyt soutulaivoiksi, joita esimerkiksi roomalaiset, kiinalaiset ja viikingit käyttivät kauppa - ja sotaretkillään.

Wikipedia: Soutuvene

Englanninkieliset vastineet

Vikings