vii­kon­lop­pu­i­sä

substantiivi/ˈʋiːkonˌlopːuˌisæ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

vii-kon-lop-pu-i-sä (5 tavua) · 14 kirjainta

Yhdyssana: viikonloppu + isä

Merkitys

  1. (arkikieltä)miespuolinen henkilö, joka useimmiten avioliiton päätyttyä, tapaa lapsen/lapsiansa ja huolehtii hänestä/heistä viikonloppuisin (yhteishuoltajuus, tapaamisoikeus)"Olen viikonloppuisä. Huolehdin lapsista joka toinen viikonloppu."

Esimerkkilauseet

Seltzerin tavoin myös tuottajat Schaffel ja Voight sekä ohjaaja Lieberman olivat "viikonloppuisiä" avioerolapsineen, mikä toi aiheen käsittelyyn omakohtaista läheisyyttä.
— Wikipedia: Pöytä viidelle
Viikonloppuisä -albumin nimikkokappaleen aiheena on avioero ja se kuvaa eronneen isän ikävää lapsiaan kohtaan.
— Wikipedia: Viikonloppuisä (albumi)
Syrjäytyneiden ja avioeron kokeneiden, kaljakuppiloissa aikaansa viettäneiden miesten tunteita tulkinneita kappaleita olivat Reijo Kallion Viikonloppuisä ja Ahti Lammen Elämän valttikortit, jotka molemmat ilmestyivät vuonna 1980.
— Wikipedia: Suomi 1980-luvulla

Etymologia

viikonloppu + isä

Esiintymistiheys

714 esiintymää · 0.3 / milj.

Suomi24
0.3
Sanomalehdet
0.2
Aikakauslehdet
0.1
Wikipedia
0.2
Reddit
0.1
Tekstitykset
0.1

Taivutustiedot

Taivutusluokka 10 (koira)

Yleisimmät: viikonloppuisä 58 % · viikonloppuisän 16 % · viikonloppuisin 14 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-isæ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Viikonloppuisä. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 22.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/viikonloppuisä