vi­kel­tää

verbi/ˈʋikeltæːˣ/
Jaa

Merkitykset

(englanniksi)
  1. (intransitive)to scurry, scuttle, run
  2. (intransitive)to vault (perform acrobatics while riding a horse)

Esimerkkilauseet

Ville aikoi livahtaa uutisineen ulos, isää läväytti sisältä päin, niinkuin poika ei juuri vielä olisi saanut mennä, teki mieli vikeltää kuin oravanpojalle: tui, tui.
— Urho Karhumäki, Tuli ja leimaus
Katri otti toisenkin viinanassakan ja toinen toisessa toinen toisessa kainalossa astui hän Erkin ja Jussin jälessä, vikelsi.
— Teuvo Pakkala, Oulua soutamassa
Vikeltämistä harjoitellaan laukan lisäksi myös käynnissä.
— Wikipedia: Vikellys

Taivutustiedot

Taivutusluokka 54, vokaalivaihtelutyyppi I

MuotoTaivutus
Infinitiivivikeltää
Ind. prees. yks. 1.vikellän
Ind. imperf. yks. 3.vikelsi
Kond. prees. yks. 3.vikeltäisi
Pot. prees. yks. 3.vikeltänee
Imperat. prees. yks. 3.vikeltäköön
Akt. 2. partisiippivikeltänyt
Pass. imperf.vikellettiin

Riimit

-ikeltæː

Kaikki riimit

Lähteet