vi­ker­tää

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitykset

  1. visertää (lintu)
  2. kipittää

Etymologia

1vikertää1 – visertää (lintu)

Sanakirjassa
Käsitellään sanan vikistä yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, vepsä

Onomat. sanoja, joiden yhteyteen kuuluvat myös suomi vikertää (Lönnr 1880; paikoin murt.) ’visertää (lintu)’, vikittää, vikuttaa (paikoin itämurteet) ’visertää, piipittää, uikuttaa’ ja inkeroinen vikertǟ ’piipittää’. Tähän ilmeisesti myös vikittää (paikoin länsimurteet), vikitellä (Raumannus 1651; Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Satakunta, paikoin Häme itämurteet) ’houkutella, suostutella, viekoitella’. Vertaa myös vikkelä.

Vastineet sukukielissä (3 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinen, karjalavikissä
vepsävigišta ’sama merkitys’

Samaa juurta olevia sanoja

2vikertää2 – kipittää

Sanakirjassa
Käsitellään sanan vikkelä yhteydessä
Vastineita
karjala

Deskr. sanoja, vertaa vikevä. Äänt. läheisiä ovat lisäksi vikittää, vikuttaa ’liikkua, juosta nopein askelin’. Mahdollisesti vaikutusta myös sanasta sukkela.

Vastineet sukukielissä (1 kieli)

Lähisukukielissä

karjalavikkelä ’vilkas, nopealiikkeinen; sukkela; viekas, ovela’, vikelteä, vikellelläkseh ’mennä vilistää’, vikelehteä, vikelöitteä ’kiemurrella’.

Samaa juurta olevia sanoja

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Vikertää. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/vikertää