vi­ku­roi­mi­nen

substantiivi
Jaa

Johdettu sanasta: vikuroida

Merkitys

  1. teonnimi verbistä vikuroida

Etymologia

vikuroida + johdin -minen

Esimerkkilauseet

Mutta ei auttanut sahanherrain vastaan vikuroiminen.
— Erkki Kivijärvi, Tervaporvari
Valhe, petos, vikuroiminen, tinkiminen tuomittiin armotta läheisimmissäkin tovereissa.
— Juhani Aho, Lastuja IV-VII