Asiasanasto.fi

vilahtelu

substantiivi

/ˈʋilɑhtelu/

Johdettu sanasta: vilahdella

Merkitys

  1. 1.se, että vilahtelee

Esimerkkilauseet

Minä olin kuvitellut häntä vakavaksi, hiljaiseksi mieheksi, jonka silmissä huomasi hieman sukkeluuden vilahtelua.

Wilkie Collins, Erään perheen tarina

rupean siinä mielikuvieni vilahtelun jälkeen, mikä ei ole vienyt monta sekuntia, tutkimaan polvillani istuvaa pientä naista.

Eino Railo, Mennyt kesä

Tarina sisältää lukuisia aineksia myös vanhasta rillumarei -kulttuurista, mukana on pontikankeittoa, kovaa ryypiskelyä, saunomista, puolituhmia ralleja ja alastomien naisvartaloiden vilahtelua.

Wikipedia: Meiltähän tämä käy

Taivutustiedot

Taivutusluokka 2

Nominatiivivilahtelu
Genetiivivilahtelun
Partitiivivilahtelua
Essiivivilahteluna
Translatiivivilahteluksi
Inessiivivilahtelussa
Elatiivivilahtelusta
Illatiivivilahteluun
Adessiivivilahtelulla
Ablatiivivilahtelulta
Allatiivivilahtelulle
Abessiivivilahtelutta

Riimit

-elu

Kaikki riimit