Asiasanasto.fi

vil­kun­tasubstantiivi

/ˈʋilkuntɑ/

Johdettu sanasta: vilkkua

Merkitys

  1. 1.vilkkuminen

Etymologia

vilkkua + johdin -nta

Esimerkkilauseet

Ja virvaa tähtein vilkuntakin lie, tais ammoin tauota jo niiden tie.

Väinö Siikaniemi, Avaruuden porteilla

Nuortuvansa tuntee nähdessään vieraan pitäjän vierasten puiden vilkuntaa tien varsilla, tuntee irtaantuvansa nykyhetkestä ja heittyvänsä vuosikymmenen taapäin, vaihtelevain vaellusvuosien mielikuviin ja mielialoihin.

Lauri Sauramo, Isä Johannes

Esiintymistiheys

106 esiintymää, 0.0 / milj.

Suomi24
0.0
Sanomalehdet
0.0
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.0
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 9, vokaalivaihtelutyyppi J

SijamuotoYksikkö
Nominatiivivilkunta
Genetiivivilkunnan
Partitiivivilkuntaa
Essiivivilkuntana
Translatiivivilkunnaksi
Inessiivivilkunnassa
Elatiivivilkunnasta
Illatiivivilkuntaan
Adessiivivilkunnalla
Ablatiivivilkunnalta
Allatiivivilkunnalle
Abessiivivilkunnatta

Riimit

-ilkuntɑ

Kaikki riimit