vilk­ku­a

verbi/ˈʋilkːuɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

vilk-ku-a (2 tavua) · 7 kirjainta · Suomen kielen 8 224. yleisin sana

Merkitykset

  1. yksikön partitiivi sanasta vilkku
  2. lähettää valoa katkeillen

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Kaikki nuo törkeydet, tuo koitto, joka kalvaana levisi Parisin yli, lyhdyt, jotka vilkkuivat Seinen rannalla, ikäänkuin kynttelit ruumiinvalvojaisissa, ja voipumus unettomasta yöstä, kietoivat hänen syvään suruun.
— Alphonse Daudet, Fromont vanhempi ja Risler nuorempi
Katsos, jo sorsatkin lentelevät pitkin rantaa, airot ne loiskii ja sumussa on maa, Tamb... ja palkovene lipuu santaan, lautalta punainen tuli loimottaa, lippu jo vilkkuu, vorokilla nauraen juutakset ilkkuu, ma muistan sen!
— Larin-Kyösti, Unta ja totta
Esimerkiksi lamppu, joka palaa himmeänä, alkaa vilkkua kirkkaan ja sammuneen tilan välillä, on kokenut bifurkaation.
— Wikipedia: Bifurkaatio (kaaosteoria)

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan vilkkua lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Hänen kasvonsa olivat omituisen harmaat, ja silmät vilkkuivat levottomasti ja hämillään.
— Maksim Gorki, Kolme ystävystä II
Illoin peitti hämärä taivaanrannan, ja majakan valo vilkkui hetkittäin sumussa.
— Ester Ståhlberg, Sunnuntai
Hän kirkastui nähdessään Fronan, ja hänen silmänsä vilkkuivat iloisesti.
— Jack London, Lumikenttien tytär
Lehväin välistä vilkkuu pieniä akkunoita valkoisine, kuvioilla koristettuine luukkuineen.
— Nikolai Gogol, Riita

Etymologia

Vanhin tieto
1697
Levinneisyys
laajalti murt.
Vastineita
inkeroinen, karjala, vatja, viro, liivi

vilkata ’sama merkitys; viitata, antaa merkki (kädellään)’, vilkuttaa (Jusl 1745) ’antaa välkkyä tai pilkahdella, väläytellä (v. silmää ’iskeä silmää’); huiskuttaa (kättään, huivia)’, vilkutella (Laurentius Petri Aboicus (Tammelinus 1644), vilkku ’välähtelevä (merkinanto)laite (vilkkuvalo; suuntavilkku)’

Deskr. sanoja. Katso myös vilistä1, vilkas ja vilskata.

Vastineet sukukielissä (5 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenvilkkā ’vilkkua (tuli)’, vilkuttā ’vilkuttaa’
karjalavilkkoa (prs. vilkan), vilkoa ’vilkkua, välkkyä; vilahdella’, vilkuttoa ’pilkahdella; vilkuttaa; räpyttää (silmiä)’
vatja(Tsv) vilkkua ’vilkkua, välkkyä, vilahdella’
virovilkuda ’vilkkua’, vilgutada, vilgatada ’vilkuttaa, antaa vilkkua, väläytellä; vilahtaa’
liivivilkə (prs. vīlkəb, ‑ub) ’vilkkua, häivähdellä’.

Samaa juurta olevia sanoja

Yhdyssanat ja johdokset

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.flash, blink

Hierarkia

Alakäsitteet

Englanninkieliset vastineet

  • occult
  • blink
  • flash
  • twinkle
  • wink
  • winkle
  • flicker

Esiintymistiheys

18 832 esiintymää · 7.2 / milj.

Suomi24
8.1
Sanomalehdet
1.9
Aikakauslehdet
3.4
Wikipedia
2.3
Reddit
5.7
Tekstitykset
3.4

Taivutustiedot

Taivutusluokka 52 (sanoa), vokaalivaihtelutyyppi A

Yleisimmät: vilkkuu 42 % · vilkkumaan 12 % · vilkkuvat 10 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin vilkkua taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minävilkunvilkuinolen vilkkunutolin vilkkunut
sinävilkutvilkuitolet vilkkunutolit vilkkunut
hänvilkkuuvilkkuion vilkkunutoli vilkkunut
mevilkummevilkuimmeolemme vilkkuneetolimme vilkkuneet
tevilkuttevilkuitteolette vilkkuneetolitte vilkkuneet
hevilkkuvatvilkkuivatovat vilkkuneetolivat vilkkuneet
passiivivilkutaanvilkuttiinon vilkuttuoli vilkuttu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minävilkkuisinolisin vilkkunut
sinävilkkuisitolisit vilkkunut
hänvilkkuisiolisi vilkkunut
mevilkkuisimmeolisimme vilkkuneet
tevilkkuisitteolisitte vilkkuneet
hevilkkuisivatolisivat vilkkuneet
passiivivilkuttaisiinolisi vilkuttu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinävilku—
hänvilkkukoonolkoon vilkkunut
mevilkkukaamme—
tevilkkukaa—
hevilkkukootolkoot vilkkuneet
passiivivilkuttakoonolkoon vilkuttu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minävilkkunenlienen vilkkunut
sinävilkkunetlienet vilkkunut
hänvilkkuneelienee vilkkunut
mevilkkunemmelienemme vilkkuneet
tevilkkunettelienette vilkkuneet
hevilkkunevatlienevät vilkkuneet
passiivivilkuttaneenlienee vilkuttu

Infinitiivit

1. infinitiivivilkkua
1. inf. pitkä muotovilkkuakseen
2. inf. inessiivivilkkuessa
2. inf. inessiivi, passiivivilkuttaessa
2. inf. instruktiivivilkkuen
3. inf. inessiivivilkkumassa
3. inf. elatiivivilkkumasta
3. inf. illatiivivilkkumaan
3. inf. adessiivivilkkumalla
3. inf. abessiivivilkkumatta
3. inf. instruktiivivilkkuman
4. infinitiivivilkkuminen
5. infinitiivivilkkumaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippivilkkuva
Passiivin 1. partisiippivilkuttava
Aktiivin 2. partisiippivilkkunut
Passiivin 2. partisiippivilkuttu
Agenttipartisiippivilkkuma
Kieltopartisiippivilkkumaton

Riimit

-ilkːuɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Vilkkua. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/vilkkua