vils­ka­ta

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitys

  1. melskata, telmiä, hääriä

Etymologia

Vanhin tieto
Elias Lönnrot, 1880
Levinneisyys
paikoin Pohjois-Pohjanmaa Kainuu
Vastineita
inkeroinen, karjala

Onomat.-deskr., vertaa myös s.v. vilkkua main. sanoja samoin kuin vatja vilks ’silmänräpäyksessä’ ja viro vilks ’vilahdus, häivähdys’, vilksata, vilksatada ’vilahtaa, häivähtää’.

Vastineet sukukielissä (2 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenvilskua ’vilahtaa; häivähtää’
karjalavilskahtoa ’vilahtaa’.

Samaa juurta olevia sanoja

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Vilskata. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/vilskata