vilt­to

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitykset

  1. viettävä, kalteva (maasto, tie); viettävä rinne, kalteva kohta tiessä
  2. vino, viisto

Etymologia

1viltto1 – viettävä, kalteva (maasto, tie); viettävä rinne, kalteva kohta tiessä

Vanhin tieto
Elias Lönnrot, 1880
Levinneisyys
Pohjois-Karjala Peräpohja Länsipohja, osin Pohjois-Savo Kainuu

Lähtökohta: ? ← pohjoissaame, vertaa pohjoissaame vielˈte, f- (eteläsaame ruotsinsaame inarinsaame koltansaame kildininsaame turjansaame) ’(loivahko) mäenrinne; (R; Ko Kld T myös) »kaade» tiellä; (In myös) kalteva, viettävä, loiva’. saame alkuperään viittaavat lähinnä merk.- ja levikkiseikat; muuten voisivat olla myös viltto2 sanan edustajia.

Samaa juurta olevia sanoja

2viltto2 – vino, viisto

Vanhin tieto
Elias Lönnrot, 1880
Levinneisyys
paikoin Pohjois-Satakunta Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Viron Inkerinmaa
Vastineita
viro

Sanapesye, joka ilmeisesti affektin vuoksi on varioinut runsaasti. Tähän kuuluvat lisäksi suomi vilo (paikoin Satakunta Viron Inkerinmaa) ’vino, viisto’, vilso (Lönnr; paikoin Lounais-Suomi Etelä-Pohjanmaa) ja vilsto (Pohjois-Satakunta ja ymp.) sekä karjala viltšassa, vilttšah ’vinossa, vinoon’, vilttšissellä ’vääntyä vinoon; irvistellä’. Mahdollisesti alkuaan sanan vino sivumuotoja. Katso myös viltto1.

Vastineet sukukielissä (1 kieli)

Lähisukukielissä

viroviltune ’vino, viisto, kiero, kalteva’, vildakas ’sama merkitys’, viltu, vildakil(e) ’vinossa, vinoon’.

Samaa juurta olevia sanoja

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Viltto. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 18.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/viltto