vi­lut­ta­mi­nen

substantiivi/ˈʋilutːɑminen/
Jaa

Johdettu sanasta: viluttaa

Merkitys

  1. teonnimi verbistä viluttaa

Synonyymit

Etymologia

viluttaa + johdin -minen

Esimerkkilauseet

Tämä viluttaminen ei tiedä hyvää.
— Maila Talvio, Kultainen lyyra
Hänen sielunsa pohjalla vallitsi tämän menetyksen johdosta harmaa vilu, joka ajoittain leimahti kipeäksi ikäväksi, niinkuin kuumesairaalla vaihtelee viluttaminen ja kuumottaminen.
— Maila Talvio, Opin sauna
ärsyyntyvyys (valot, äänet, hajut, puhe), mielialan vaihtelu (väsyneisyys ja vaitonaisuus, yliaktiivisuus ja puheliaisuus), tarve syödä makeita ruokia, viluttaminen, lihaskireys, janon tunne, tihentynyt virtsaamistarve, ummetus tai ripuli.
— Wikipedia: Migreeni

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

SijamuotoYksikkö
Nominatiiviviluttaminen
Genetiiviviluttamisen
Partitiiviviluttamista
Essiiviviluttamisena
Translatiiviviluttamiseksi
Inessiiviviluttamisessa
Elatiiviviluttamisesta
Illatiiviviluttamiseen
Adessiiviviluttamisella
Ablatiiviviluttamiselta
Allatiiviviluttamiselle
Abessiiviviluttamisetta

Riimit

-ɑminen

Kaikki riimit

Lähteet