vi­lut­taa

verbi/ˈʋilutːɑːˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

vi-lut-taa (3 tavua) · 8 kirjainta

Johdettu sanasta: vilu

Merkitys

  1. paleltaa

Esimerkkilauseet

Kylmä tunne valtasi Israel Veikkoliinin, häntä vilutti, vilutti aina ytimiin asti.
— Jac. Ahrenberg, Tukkijunkkari
Mutta hän ei löydä lämmintä kohtaa, sellaista, joka herättäisi osanottoa, häntä melkein enemmän viluttaa.
— Santeri Alkio, Juoppohullu
Paita oli kohonnut vatsalle ja hän veti sen alas, ei häpeän vuoksi, vaan siksi, että vilutti.
— Émile Zola, Kivihiilenkaivajat

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan viluttaa lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Länsipää ei myöntänyt olevansa paljoa päissään, mutta häntä vilutti kovasti.
— Santeri Alkio, Keisaririkos

Etymologia

Sanakirjassa
Johdos, käsitellään sanan vilu yhteydessä
Vanhin tieto
Ericus Schroderus, 1637
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro, liivi

Samaa, ilmeisesti deskr. alkuperää kuin viileä ja vilpoinen, katso näitä.

Vastineet sukukielissä (7 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenvilu ’viileä, kylmä; varjopaikka, siimes’, viluine ’viileä, kylmä’
karjalavilu ’kylmä; autio; kylmyys, halla, pakkanen’, vilu(h)ine ’kylmä, viileä; viluinen’, vilustuo ’kylmetä, jäähtyä; kylmettyä; autioitua; kylmetä tunteiltaan (rakastavaiset)’
lyydivilu ’kylmä’, vilustuda ’jäähtyä’, vilustoittada ’jäähdyttää; viluttaa’
vepsävilu ’kylmä; kylmyys’, vilustuda ’vilustua, sairastua vilutautiin’
vatjavilu ’viileä, kolea, kylmä, viileys’
virovilu ’viileä, vilpoinen, kolea; siimes, katve’, vilune, vilus ’viileä, varjoinen’, vilutada ’palella; varjostaa’
liiviviʾl ’viileä; siimes, varjopaikka’, viʾlli ’varjoisa’, viʾlt (prs. viʾltəb) ’varjostaa’.

Esiintymistiheys

1 025 esiintymää · 0.4 / milj.

Suomi24
0.4
Sanomalehdet
0.3
Aikakauslehdet
0.1
Wikipedia
0.0
Reddit
0.1
Tekstitykset
0.4

Taivutustiedot

Taivutusluokka 53 (muistaa), vokaalivaihtelutyyppi C

Yleisimmät: viluttaa 80 % · vilutti 13 % · viluta 4 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin viluttaa taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minävilutanvilutinolen viluttanutolin viluttanut
sinävilutatvilutitolet viluttanutolit viluttanut
hänviluttaaviluttion viluttanutoli viluttanut
mevilutammevilutimmeolemme viluttaneetolimme viluttaneet
tevilutattevilutitteolette viluttaneetolitte viluttaneet
heviluttavatviluttivatovat viluttaneetolivat viluttaneet
passiivivilutetaanvilutettiinon vilutettuoli vilutettu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäviluttaisinolisin viluttanut
sinäviluttaisitolisit viluttanut
hänviluttaisiolisi viluttanut
meviluttaisimmeolisimme viluttaneet
teviluttaisitteolisitte viluttaneet
heviluttaisivatolisivat viluttaneet
passiivivilutettaisiinolisi vilutettu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinäviluta—
hänviluttakoonolkoon viluttanut
meviluttakaamme—
teviluttakaa—
heviluttakootolkoot viluttaneet
passiivivilutettakoonolkoon vilutettu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäviluttanenlienen viluttanut
sinäviluttanetlienet viluttanut
hänviluttaneelienee viluttanut
meviluttanemmelienemme viluttaneet
teviluttanettelienette viluttaneet
heviluttanevatlienevät viluttaneet
passiivivilutettaneenlienee vilutettu

Infinitiivit

1. infinitiiviviluttaa
1. inf. pitkä muotoviluttaakseen
2. inf. inessiiviviluttaessa
2. inf. inessiivi, passiivivilutettaessa
2. inf. instruktiiviviluttaen
3. inf. inessiiviviluttamassa
3. inf. elatiiviviluttamasta
3. inf. illatiiviviluttamaan
3. inf. adessiiviviluttamalla
3. inf. abessiiviviluttamatta
3. inf. instruktiiviviluttaman
4. infinitiiviviluttaminen
5. infinitiiviviluttamaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippiviluttava
Passiivin 1. partisiippivilutettava
Aktiivin 2. partisiippiviluttanut
Passiivin 2. partisiippivilutettu
Agenttipartisiippiviluttama
Kieltopartisiippiviluttamaton

Riimit

-ilutːɑː

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Viluttaa. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/viluttaa