Asiasanasto.fi

vin­gut­ta­jasubstantiivi

/ˈʋiŋːutːɑjɑ/

Johdettu sanasta: vinguttaa

Merkitys

  1. 1.henkilö, joka vinguttaa jotakin

Etymologia

vinguttaa + johdin -ja

Esimerkkilauseet

Juutalainen sinne jäi seisomaan, ääneti häntä silmin seuraten, kunnes renki oli ehtinyt kau'as näkyvistä; mutta sitten hän täyttä kurkkua kiljasi: "sinä pelimanni ilkiö, sinä kurja viulun-vinguttaja!

Jacob ja Wilhelm Grimm, Koti-satuja Lapsille ja Nuorisolle

Don Juan (kylmällä ylenkatseella). Te puhutte kuin hysteerinen nainen, joka koettaa imarrella viulun vinguttajaa.

Bernard Shaw, Ihminen ja yli-ihminen

Esiintymistiheys

216 esiintymää, 0.1 / milj.

Suomi24
0.1
Sanomalehdet
0.0
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.0
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 10

SijamuotoYksikkö
Nominatiivivinguttaja
Genetiivivinguttajan
Partitiivivinguttajaa
Essiivivinguttajana
Translatiivivinguttajaksi
Inessiivivinguttajassa
Elatiivivinguttajasta
Illatiivivinguttajaan
Adessiivivinguttajalla
Ablatiivivinguttajalta
Allatiivivinguttajalle
Abessiivivinguttajatta

Riimit

-ɑjɑ

Kaikki riimit