vink­kaa­mi­nen

substantiivi/ˈʋiŋkːɑːminen/
Jaa

Johdettu sanasta: vinkata

Merkitys

  1. teonnimi verbistä vinkata

Etymologia

vinkata + johdin -minen

Esimerkkilauseet

Valmistelevan työn, matkustamisen ja vinkkaamisen lisäksi vinkkarin on otettava selvää monista käytännön asioista, jotta vinkkaaminen onnistuisi mahdollisimman hyvin: luokan/yleisön koostumus, vinkkauksen päämäärä juuri kyseisessä tilanteessa, mahdollisesti etukäteen toivottu aihealue, oppitunnin/esityksen pituus, paikan tarkka sijainti ja, etenkin kouluissa, lukujärjestyksen kulku.
Wikipedia: Kirjavinkkaus
Vinkkaaminen osana kirjastotyötä Kirjavinkkaus on vakiintunut osa kirjastotyötä ja kuuluu joidenkin kirjastolaisten toimenkuvaan.
Wikipedia: Kirjavinkkaus

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

SijamuotoYksikkö
Nominatiivivinkkaaminen
Genetiivivinkkaamisen
Partitiivivinkkaamista
Essiivivinkkaamisena
Translatiivivinkkaamiseksi
Inessiivivinkkaamisessa
Elatiivivinkkaamisesta
Illatiivivinkkaamiseen
Adessiivivinkkaamisella
Ablatiivivinkkaamiselta
Allatiivivinkkaamiselle
Abessiivivinkkaamisetta

Riimit

-inen

Kaikki riimit

Lähteet