- Alkuperä
- Lainasana (nykyruotsi: vinka)
- Slangissa
- 1910 lähtien
- Levinneisyys
- laajalti murt.
Lähtökohta: ← nykyruotsi vinka ’viitata, kutsua viittomalla’, vink ’viittaus, vihje’ (← saksa winken ’antaa merkki, viitata, iskeä silmää’, anglosaksi wincian, englanti wink ’sama merkitys’ jne.).