vin­ku

substantiivi/ˈʋiŋku/
Jaa
Viittaa artikkeliin

vin-ku (2 tavua) · 5 kirjainta · Suomen kielen 14 189. yleisin sana

Merkitys

  1. vinkuva ääni

Esimerkkilauseet

A. Äsken tänä huammenessa, B. Päivän kuulun koittaessa C. Käänin pääni päivän alle, D. Luonnin pääni luotehelle: E. Kuului suolta ruoskan roiske, F. Rannalta reen ratina, G. Reki vieri, tie leveni, H. Vinku vitsa saverkot, I. Paukki patviset jalakset, J. Tutisi tuominen vemmel, K. Raskai rautaiset rahkehet, L. Vesi tippui vempeleistä, M. Rasva rahkeijen nenistä.
— Uno Harva, Kauko-Karjalan häärunot
Siilo hää pist "Saksapolkaks", jott vinku ja vonku ja siitt hää äksyst lopetti ja rupes lähtemää.
— Gustaf Fröding, Valittuja runoja
Käytöskukan päähenkilöt ovat harmaa kotiporsaanpoikanen Hinku, jonka tunnusmerkkinä on pieni saparo, ja musta piikkiporsaanpoikanen Vinku, jolla on kärsässä pieni piikki.
— Wikipedia: Käytöskukka

Etymologia

Sanakirjassa
Johdos, käsitellään sanan vinkua yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro, liivi

Onomat. sanoja; ilmeisesti samaa alkuperää kuin s.v. vinka1, vinka2 mainitut sanat. — itämerensuomi → venäjä murt. víńgat́ ’vinkua’, víńgat́sja ’mankua, kärttää’.

Vastineet sukukielissä (7 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenviŋkua ’vinkua’
karjalavinkuo ’vinkua, kitistä, valittaa, ujeltaa’, vinkahuttoa ’kirkaista, ulvahtaa; survaista’, vinkuttoa ’vinguttaa’
lyydiviŋguda ’vinkua (sika, tuuli, koiranpenikka)’
vepsäviŋkta (prs. viŋgub) ’vinkua’, viŋgahtada ’vingahtaa’
vatjaviŋkua ’vinkua’, viŋkuja ǟli ’kimeä ääni’
virovinguda ’vinkua, vonkua’, ving (g. vingu) ’vinkuna, ulina, valitus’, vingutada ’vinguttaa’, vingatada ’vingahtaa’
liiviviŋgə (prs. vīŋgəb) ’vinkua; olla äkeissään; olla pahoinvoiva’.

Esiintymistiheys

8 741 esiintymää · 3.3 / milj.

Suomi24
3.9
Sanomalehdet
1.0
Aikakauslehdet
0.3
Wikipedia
0.2
Reddit
3.7
Tekstitykset
0.8

Taivutustiedot

Taivutusluokka 1 (valo), vokaalivaihtelutyyppi G

Yleisimmät: vinkua 34 % · vingut 23 % · vinkuna 15 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-iŋku

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Vinku. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 21.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/vinku