vin­ku

substantiivi/ˈʋiŋku/
Jaa

Merkitys

  1. vinkuva ääni

Esimerkkilauseet

Vinku vitsa saverkot, I.
Uno Harva, Kauko-Karjalan häärunot
Ei Sika syytäk vinku, lapsi vaivatak valita.
C. A. Gottlund, Otava Osa I
Käytöskukkaa edelsi Partasen vuonna 1964 toteuttama neliminuuttinen ja mustavalkoinen animaatio Hinku ja Vinku: Suursyömäri, jossa ei ollut lainkaan kerrontaa.
Wikipedia: Käytöskukka

Esiintymistiheys

8 741 esiintymää · 3.3 / milj.

Suomi24
3.9
Sanomalehdet
1.0
Aikakauslehdet
0.3
Wikipedia
0.2
Reddit
3.7
Tekstitykset
0.8

Taivutustiedot

Taivutusluokka 1, vokaalivaihtelutyyppi G

SijamuotoYksikkö
Nominatiivivinku
Genetiivivingun
Partitiivivinkua
Essiivivinkuna
Translatiivivinguksi
Inessiivivingussa
Elatiivivingusta
Illatiivivinkuun
Adessiivivingulla
Ablatiivivingulta
Allatiivivingulle
Abessiivivingutta

Riimit

-iŋku

Kaikki riimit

Lähteet