vi­rut­ta­mi­nen

substantiivi/ˈʋirutːɑminen/
Jaa
Viittaa artikkeliin

vi-rut-ta-mi-nen (5 tavua) · 12 kirjainta

Johdettu sanasta: viruttaa

Merkitys

  1. teonnimi verbistä viruttaa

Synonyymit

Esimerkkilauseet

"Mitä!" huudahti Bräsig, "minäkö, jolla yhtä aikaa on ollut kolme morsianta..." Edemmäksi ei hän tullut, sillä rouva Nüsslerin kasvot kävivät nyt vuorostaan pitkiksi ja hän katseli Bräsigiä niin uteliaasti silmiin, että Bräsigin oli viruttaminen alas hämmennyksensä tuolla kuminaviinaryypyllä, jonka rouva Nüssler oli kaatanut hänen lasiinsa.
— Fritz Reuter, Maamiesajoiltani
»Kaulastani ei viruttaminen tuntuisi hyvältä», laski hän pilaa ja nousi ratsaille.
— Edgar Rice Burroughs, Kadonnut prinssi

Etymologia

viruttaa + johdin -minen

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38 (nainen)

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ɑminen

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Viruttaminen. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/viruttaminen