Asiasanasto.fi

viruttaminen

substantiivi

/ˈʋirutːɑminen/

Johdettu sanasta: viruttaa

Merkitys

  1. 1.teonnimi verbistä viruttaa

Synonyymit

Etymologia

viruttaa + johdin -minen

Esimerkkilauseet

"Mitä!" huudahti Bräsig, "minäkö, jolla yhtä aikaa on ollut kolme morsianta..." Edemmäksi ei hän tullut, sillä rouva Nüsslerin kasvot kävivät nyt vuorostaan pitkiksi ja hän katseli Bräsigiä niin uteliaasti silmiin, että Bräsigin oli viruttaminen alas hämmennyksensä tuolla kuminaviinaryypyllä, jonka rouva Nüssler oli kaatanut hänen lasiinsa.

Fritz Reuter, Maamiesajoiltani

»Kaulastani ei viruttaminen tuntuisi hyvältä», laski hän pilaa ja nousi ratsaille.

Edgar Rice Burroughs, Kadonnut prinssi

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

Nominatiiviviruttaminen
Genetiiviviruttamisen
Partitiiviviruttamista
Essiiviviruttamisena
Translatiiviviruttamiseksi
Inessiiviviruttamisessa
Elatiiviviruttamisesta
Illatiiviviruttamiseen
Adessiiviviruttamisella
Ablatiiviviruttamiselta
Allatiiviviruttamiselle
Abessiiviviruttamisetta

Riimit

-ɑminen

Kaikki riimit