visiittikortti
substantiivi/ˈʋisiːtːiˌkortːi/vi-siit-ti-kort-ti (5 tavua) · 14 kirjainta
Merkitykset
- käyntikortti, nimikortti
- (historia)kortti, jossa on valokuva perheestä, ja joka vietiin vierailupaikkaan tuliaisena, enimmäkseen 1860-1920-luvuilla
- valokuvakoko 2 1/2” x 4” (64 x 102 mm)
Esimerkkilauseet
Harha-askel vain rajan yli, ja ihminen saa jättää visiittikorttinsa, pääkallonkupunsa, todistukseksi käynnistään.Seuraavana vuonna syksyllä oli ylioppilas-talon eteisen ikkunalla suuri joukko avonaisia kirjekuoria, joitten sisällä oli visiittikortteja kirjoituksella: Saimi Salminen, Onni Toivola, kihloissa.Kabinettikuva oli kooltaan suurempi, usein 105×165 millimetriä, ja kalliimpi kuin visiittikortti.Etymologia
Taivutustiedot
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
Riimit
-ortːi
Kaikki riimitLähteet
Viittaa tähän artikkeliin
Asiasanasto.fi. (s.a.). Visiittikortti. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 22.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/visiittikortti