vis­kaa­mi­nen

substantiivi/ˈʋiskɑːminen/
Jaa

Johdettu sanasta: viskata

Merkitys

  1. teonnimi verbistä viskata

Etymologia

viskata + johdin -minen

Esimerkkilauseet

Röijynsä hihat oli hän käärinyt kyynärpäänsä taakse, jotta sukkulan viskaaminen paremmin sujuisi.
— Theodolinda Hahnsson, Kaksi
Se viskimellä, viskaaminen on lopullinen.
— E. W. Pakkala, Herran sana vuoden jokaiselle päivälle
Jokainen synnin molekyyli palaa saatanaan ja pysyy hänen päällä tuomiopäivään saakka, jossa iankaikkisena kohtalona on viskaaminen tulijärveen.
— Wikipedia: William Marrion Branham

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

SijamuotoYksikkö
Nominatiiviviskaaminen
Genetiiviviskaamisen
Partitiiviviskaamista
Essiiviviskaamisena
Translatiiviviskaamiseksi
Inessiiviviskaamisessa
Elatiiviviskaamisesta
Illatiiviviskaamiseen
Adessiiviviskaamisella
Ablatiiviviskaamiselta
Allatiiviviskaamiselle
Abessiiviviskaamisetta

Riimit

-inen

Kaikki riimit

Lähteet