- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan viskata yhteydessä
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro, liivi
Mahdollisesti onomat.-deskr. sanoja.
Vastineet sukukielissä (7 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | visata (prs. viskān) ’puhdistaa viljaa viskaamalla; heittää, viskata; tarttua (ihottuma)’, viskoja ’heittää, viskoa’ |
|---|---|
| karjala | viskata (prs. viskoan) ’heittää, nakata, singota; puhdistaa viljaa; sataa vettä’, viskain ’viskain, äyskäri’, viskuo ’viskoa’ |
| lyydi | viškaitta, ‑ta (prs. viškaidan) ’viskata (viljaa riihessä)’, viškaim ’äyskäri (veneessä)’, viškoda ’viskoa, heitellä, ammentaa’ |
| vepsä | viškaita ’kaataa, valaa, ammentaa’ |
| vatja | vizgata ’viskata’, viskoa ’viskoa, viskellä’ |
| viro | visata (prs. viskan) ’heittää, viskata, paiskata, singota, nakata’, viselda ’viskellä’ |
| liivi | viskə (prs. viskūb) ’heittää’, viskam ’heitto, heilahdus’. |
suomi → koltansaame večka̮d (kildininsaame) ’paiskata, viskata (Ko); sivaltaa (vitsalla; Kld)’; samoin suomi → nykyruotsi murt. Suomi (paikoin) viska ’heittää, singota’. — viro tai liivi → latvia viska, viška ’viskuulapio’, viskāt, viškāt ’tuultaa, viskata viljaa’.