- Alkuperä
- Kansainvälinen sana
Lähtökohtana lähinnä saksan Wismut ’vismutti’, jonka alkuperä on epäselvä.
Monessa kielessä alkuaineen nimitys perustuu saksan sanan latinaistettuun muotoon bisemutum; vertaa englannin bismuth, ranskan bismuth.
vis-mut-ti (3 tavua) · 8 kirjainta
Jos vismutti määrätyin edellytyksin asetettiin sähkön vaikutuksen alaiseksi, alkaisi sen paino vähetä ja vihdoin se muuttuisi elohopeaksi.Sitten hän viisitoista vuotta etsi elohopeata kaikista mahdollisista aineista — keittosuolasta, salmiakista, erilaatuisista metalleista, vismutista, arsenikista, ihmisverestä, sapesta, hiuksista, eläimistä ja kasveista.Ne voivat esiintyä myös yhdisteinä rikin, antimonin, arseenin, vismutin ja telluurin kanssa.Lähtökohtana lähinnä saksan Wismut ’vismutti’, jonka alkuperä on epäselvä.
Monessa kielessä alkuaineen nimitys perustuu saksan sanan latinaistettuun muotoon bisemutum; vertaa englannin bismuth, ranskan bismuth.
241 esiintymää · 0.1 / milj.
Taivutusluokka 5 (risti), vokaalivaihtelutyyppi C
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
-ismutːi
Kaikki riimitAsiasanasto.fi. (s.a.). Vismutti. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/vismutti