- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan vohkata yhteydessä
- Vanhin tieto
- Christfrid Ganander, 1786
- Vastineita
- karjala
Ilmeisesti alkumerk:een ’hohtaa’ perustuvia onomat.-deskr. sanoja (suomi vohkaista (Kainuu, paikoin Pohjois-Karjala Pohjois-Savo) ’liikkua, mennä nopeasti’, vohakka (paikoin savolaismurteet) ’hätäinen kiire’ ilmeisesti ← karjala); mahdollisesti tästä edelleen on kehittynyt myös vohkia (yleinen, ei Vermlanti Inkerinmaa) ’varastaa, näpistää’ (tämä merk. paikoin myös v:llä vohkaista); vertaa hohkaa, vouhka.