voi­lu­ke

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitys

  1. hevosloimi, huopapehmuste satulan tai länkien alla; eristeenä tai tiivisteenä käytetty huopa

Etymologia

Alkuperä
Lainasana (venäjä: vójlok)
Sanakirjassa
Käsitellään sanan voilokki yhteydessä
Vanhin tieto
Gustaf Erik Eurén, 1860
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro

Lähtökohta: ← venäjä vójlok ’huopa’, murt. ja vanh. kiel. voilokŭ, voilukŭ ’satulapeite’ (josta myös → nykyruotsi vojlock ’sama merkitys’).

Vastineet sukukielissä (6 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinen, karjalavoilukka ’huopa; länkien ym. pehmike’
lyydivoiluk ’länkien huopapehmike, paatsa’
vepsävoiluk ’huopa’
vatja(Tsv) voilok
virovoilok (g. ‑i), voilokas ’sama merkitys’

Samaa juurta olevia sanoja

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Voiluke. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/voiluke