voi­vot­te­le­mi­nen

substantiivi
Jaa

Johdettu sanasta: voivotella

Merkitys

  1. teonnimi verbistä voivotella

Etymologia

voivotella + johdin -minen

Esimerkkilauseet

Päällikkö katsoi samaan suuntaan, mutta ei voinut huomata mitään erikoisempaa ja aikoi juuri kysyä pojaltaan, mitä oli tapahtunut, kun surkea voivotteleminen tunki hänen korviinsa.
— N. N., Punasydän eli Metsien kummitus
— Minusta tuntuu, että se voivotteleminen kuuluikin rappusilta tai käytävästä —
— Jonas Lie, Wulffie ja Kumpp.