- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan voi yhteydessä
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, pohjoisvepsä, viro, liivi
Johd:ia ovat suomi voihkia ’valittaa, voivottaa’, voihkata (Daniel Juslenius: Suomalaisen Sana-Lugun Coetus: Henrik Gabriel Porthanin kappaleen välilehtiin ja sivuihin tehdyt lisäykset., Gan 1787), inkeroinen voihkua ’sama merkitys’, suomi voikata (vanh. sanak.), voikottaa (paikoin Häme) ’valittaa, voivotella’, inkeroinen voikkā, voikoittā ’voivottaa’, voikoitella, voikutella ’voivotella’, karjala voikkoa ’voihkia’, voikerehtoa ’vaikertaa; heittelehtiä’, vepsä voikta ’itkeä; valittaa’, voik (g. ‑un) ’itku; valitus’, liivi voikə ’huokailla’ ja suomi voivottaa (Jusl 1745), voivotella ’valittaa’, karjala voivottoa ’voivottaa’, lyydi vepsä voivotada ’voivottaa’ (pohjoissaame fuoiˈket, fuoiˈkot (eteläsaame piitimensaame luulajansaame) ’voihkia, valittaa’ ← suomi voihk- tai voikk-).
Vastineet sukukielissä (6 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen, karjala, lyydi | voi |
|---|---|
| pohjoisvepsä | pohjoisvepsä ve̮i, etelävepsä voi |
| viro | (Wied) voi |
| liivi | ve̮ih ’sama merkitys’ |
(pohjoissaame vuoi, voi (piitimensaame luulajansaame inarinsaame koltansaame kildininsaame) ’voi!’ luultavasti ← suomi, josta myös → nykyruotsi murt. Suomi voi interj., voja sig ’valittaa’.)