vokatiivi
substantiivi/ˈʋokɑtiːʋi/vo-ka-tii-vi (4 tavua) · 9 kirjainta
Merkitys
- (kielitiede)eräissä kielissä oleva substantiivin sijamuoto, jossa puhuttelun kohteena oleva on; puhuttelusija. Vokatiivia käytetään myös huudahduksissa.
Esimerkkilauseet
Toikin hän esille esimerkkejä Virgiliuksesta kaksi, Homeerosta yhden, Terentiuksesta yhden, Priscianuksesta yhden, vielä Persiuksesta yhden, missä vokatiivia oli käytetty nominatiivin sijasta, ja Sallustiuksesta yhden, missä ablatiivi oli pantu genetiivin paikalle — ja samantapaista Mooseksen kirjoista ja Psalmeista.Sijoja on hänellä ensin latinan 6, mutta sitten vielä 8 uutta; ainoasti komitatiivi ja prolatiivi puuttuvat, jotavastoin vokatiivi on liikaa.Nominit taipuvat seitsemässä sijamuodossa: nominatiivissa, genetiivissä, akkusatiivissa, datiivissa, vokatiivissa, lokatiivissa ja instrumentaalissa sekä lisäksi yksikössä ja monikossa.Liittyvät sanat
Käännökset
- engl.vocative case, vocative
- ruotsivokativ
- saksaVokativ (m)
- venäjäзвательный падеж
- esp.vocativo
- virovokatiiv, üttekääne
- puolawołacz
Hierarkia
Yläkäsitteet
Englanninkieliset vastineet
- vocative
- vocative case
Taivutustiedot
Taivutusluokka 5 (risti)
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
Riimit
-iːʋi
Kaikki riimitaiheet:
luokat:
Lähteet
- Wikisanakirja (suomi)· CC BY-SA 4.0
- Wiktionary (englanti)· CC BY-SA 4.0
- FinnWordNet 2.0, Lindén et al. (2012)· CC BY 3.0
Viittaa tähän artikkeliin
Asiasanasto.fi. (s.a.). Vokatiivi. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 22.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/vokatiivi