- Alkuperä
- Käännöslaina
- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan laiva yhteydessä
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, vepsä, vatja, viro, liivi
Lähtökohtana lähinnä ruotsin votivskepp ’votiivilaiva’ ← saksan Votivschiff ’votiivilaiva’, jossa Votiv- ’jumalalle luvattu’ (← latinan votivus ’pyhitetty, jumalalle luvattu’, johdos sanasta votum ’pyhä lupaus; uhrilahja’, johdos verbistä vovere ’toivoa; luvata pyhästi’) + Schiff ’laiva’.
Latinan vovere‑verbin eräät taivutusmuodot perustuvat vartaloon vot-.
- suomilaiva
- germaaninen*flauja-→ muinaisnorja fley ’lautta, laiva’, fääri floy, nykynorja murt. fløy ’laiva’
itämerensuomi → pohjoissaame laiˈve (luulajansaame) ’laiva’, venäjä murt. lájba, lójva ’suuri vene’, liettua laĩvas ’laiva’, latvia laiva ’vene, iso lusikka, laiva’.