väi­jä­tä

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitys

  1. vaania, kytätä

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan väijyä yhteydessä
Vastineita
liivi

Vartalotyyppiin vertaa muita nuoria sanoja kuten heija, heijua, häijy, keijukaiset (Daniel Juslenius: Suomalaisen Sana-Lugun Coetus: Henrik Gabriel Porthanin kappaleen välilehtiin ja sivuihin tehdyt lisäykset.), keijuset (Gan 1786) ’vainajien henget’, keiju (Daniel Juslenius: Suomalaisen Sana-Lugun Coetus: Henrik Gabriel Porthanin kappaleen välilehtiin ja sivuihin tehdyt lisäykset.) ’keinu’, keijua ’keinua’.

Vastineet sukukielissä (1 kieli)

Lähisukukielissä (epävarma)

liiviveʾijə (prs. vejūb) ’kalastaa’, (SjW) ulz veij ’saada hiipimällä, vaanimalla’ (liivin sanaan osittain vaikuttanut latvia zvejot ’kalastaa’).

Samaa juurta olevia sanoja

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Väijätä. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/väijätä