vä­rit­tä­mä­tön

adjektiivi/ˈʋæritːæmætøn/
Jaa

Johdettu sanasta: värittää

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. luonnonmukainen materiaali, jota ei ole keinotekoisesti värjätty tai valkaistu

Synonyymit

Esimerkkilauseet

"Selvästä, värittämättömästä muistista minä pidän.
— J. S. Fletcher, Välkehtivä rubiini
Olihan hänestä nähty öljyvärimaalauksia, väritettyjä ja värittämättömiä vaskipiirroksia ja kivipainoksia, milloin kuvattuna hevosen selkään, milloin seisovaksi: viimeksi oli myöty hänestä pieniä väritettyjä kipsikuvia, esittäen häntä seisomassa pitkään sotilassinelliin puettuna, kypärilakki päässä, — aina hänet oli nähty yhtä uljaana, ylpeänä, voimakkaana, vaikuttavana.
— August Schauman, Kuudelta vuosikymmeneltä
Kuvien joukossa on myös kuusi värittämätöntä miesten kasvoa, jotka on tulkittu oppipoikien mestaristaan maalaamiksi pilakuviksi.
— Wikipedia: Laitilan kirkko

Englanninkieliset vastineet

  • uncolored

Taivutustiedot

SijamuotoYksikkö
Nominatiivivärittämätön
Genetiivivärittämättömän
Partitiivivärittämätöntä
Essiivivärittämättömänä
Translatiivivärittämättömäksi
Inessiivivärittämättömässä
Elatiivivärittämättömästä
Illatiivivärittämättömään
Adessiivivärittämättömällä
Ablatiivivärittämättömältä
Allatiivivärittämättömälle
Abessiivivärittämättömättä

Lähteet