yh­teis­met­sä

Maakuntain yhteismetsiä vaativat jo ensimäiset frankkilaiset kuninkaat valtion omaisuudeksi, etupäässä voidakseen säilyttää ne metsästysmainaan.

Kertomuksessaan Huittisten pitäjästä (1759) Carenius lausuu "metsistä ja ulkomaista" seuraavaa: "Yhteiset jakokunnat metsissä ja ulkomaissa ovat tässä pitäjässä kylläkin tavalliset; koko Keikyän kappelikunnalla on kaksijakoinen yhteismetsä, niin että toisella puolella kappelikuntaa, Kokemäenjoen länsipuolella, omistavat kaikki yhteisen metsän, ja itäpuolella jokea on metsä ja ulkomaa kappelikunnan toisen osan yhteinen.

Jos perustettava yhteismetsä jää pieneksi, esimerkiksi oman perheen yhteismetsäksi, hallintokustannukset lisääntyvät mutta ei saada skaalaetuja.